Maria ja Tobias Allende löytävät unelmien talon mukavalta alueelta Tukholman läheltä. Seinää purettaessa lattialistan alta löytyy kuivunutta verta ja pian talon menneisyyteen liittyvä kammottava perhetragedia alkaa paljastua. Mikään ei olekaan sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Suvaitsevaisen kansankodin julkisivun takana piilee häpeällisiä asioita, jotka on lakaistu maton alle.
Dekkari kokoaa yhteen melkoisen määrän yhteiskunnallisia teemoja, jotka ovat pinnalla juuri nyt. Taattua skandinaavista dekkarijännitystä, joka samalla haastaa lukijan pohtimaan lain ja moraalisen oikeuskäsityksen ristiriitoja. Ja kaikki tämä sijoitettuna Ruotsin idylliseen keskikesään, jolloin kaiken pitäisi olla kauneimmillaan.
Kirjan painopiste on väkivallassa, joka tulee niin läheltä, ettei sitä voida tai haluta nähdä. Uhka, jonka kanssa uhri jää yksin tekee tarinasta painostavan. Käsiteltävät rikokset ovat sellaisia, joihin viranomaisten on vaikeaa puuttua koska uhri ja epäilty ovat läheisiä toisilleen.
Turman lintu on Katarina Wennstamin trillerisarjan toinen osa. En ollut lukenut sarjan ensimmäistä mutta se haitannut, vaan kirja toimi mainiosti yksittäisenä teoksena. Wennstam on työskennellyt rikosreportterina sekä journalistina ja kertonut kirjojensa perustuvan tositapahtumiin, joihin hän työssään on joutunut törmäämään. Totuus on hänen mukaansa fiktiotakin kauheampaa. Tämä ajatus ei lainkaan auta karistamaan karmivaa tunnetta, jonka kirjan lukeminen aiheuttaa.
Jos olet niitä, jotka lukevat kesälomalla laatudekkareita, lue tänä kesänä tämä!
Liisa Aholainen
No comments:
Post a Comment